Televisio on pop
Filosofiakin vanhenee

Liekittäminen ja huomionkipeys

Hassua kyllä, kirjoituksessa Group as User: Flaming and the Design of Social Software sanotaan samaa mitä yritin artikuloida aikaisemmin tekstissä Älä argumentoi, kerro miten asia on:
When considering social engineering for flame-proofed-ness, it's useful to contemplate both weblogs and wikis, neither of which suffer from flaming in anything like the degree mailing lists and other conversational spaces do. Weblogs are relatively flame-free because they provide little communal space. In economic parlance, weblogs solve the tragedy of the commons through enclosure, the subdividing and privatizing of common space.

Every bit of the weblog world is operated by a particular blogger or group of bloggers, who can set their own policy for accepting comments, including having no comments at all, deleting comments from anonymous or unfriendly visitors, and so on.

Mitään loputtomia vihaisia keskusteluketjuja ei tietysti pääse syntymään kuin erittäin suosituissa nettipäiväkirjoissa, mutta analogia nyysseihin menisikin niin, että yksi nyyssiryhmä on nettipäiväkirjamaailmassa samalta aihealueelta kirjoittavia useita eri nettipäiväkirjailijoita. Nettipäiväkirjan kommentointimahdollisuus olisi vähän niin kuin follow-up-toiminto nyysseissä. Harvinaisempaa, muttei täysin olematonta, on nettipäiväkirjojen välinen suora "keskustelu", linkitetään toisten juttuihin ja tehdään vasta-argumentointia. Mutta siinä juuri piilee nettipäiväkirjojen vahvuus: kirjoittaja ei tunne taistelevansa tietyllä foorumilla huomiosta, kirjoittaja kirjoittaa vain omalle yleisölleen.

Mutta miksi antaa lukijoiden kommentoida kirjoituksia?

Jotkut sanovat varmaan syyksi jotain korkealentoista; että informaatio jalostuu vuoropuhelussa, että kirjoittaja saa arvokasta palautetta ja voi tarkistaa näkemyksiään. Tämä saattaa pitää paikkansa joidenkin harvojen osalta, mutta minä ja monet muut sallivat kommentoinnin lähinnä siitä yksinkertaisesta syystä, että kaipaa huomiota. (Mikä ei tietenkään ole välttämättä hyvä syy.) Jos joku haukkuu takaisin, niin tietää ainakin, että se joku on lukenut kirjoituksen.

(1 comment)


Comments:

Posted by eepp at 01.12.2004, 16:26

Tämä "tiedon" tai "informaation jalostuminen" riippuu toki täysin siitä mitä ja mistä kirjoittaa. Jos kehittelee jotain ajatuskuvioita tai jopa tieteellistä tutkimusta, jonka aiheen kuvittelee olevan jotain täysin uutta, on palaute tärkeää ja monesti todellakin johtaa ainakin henkilökohtaisen tiedon/tietämyksen jalostumiseen. Palautetta antava voi esimerkiksi kertoa itseltä huomaamatta jääneistä muista lähteistä joissa on mietitty samaa asiaa.

Tuo analogia nyyssien ja verkkolokien (nettipäiväkirjojen) välillä on mielestäni ihan selkeä, onhan molemmat kuitenkin keskusteluvälineitä, joissa kirjoittajan motiiveista (oli se sitten vaikka huomionkipeys) huolimatta on luontevaa synnyttää keskusteluja. Verkkoloki ilman kommentointimahdollisuutta on vähän kuin sähköpostiohjelma, jolla ei voi vastata viestiin, vaikka haluaisi.

Huomionkipeyttä voi ehkä jossain tapauksessa pitää tiedonjanona tai uteliaisuutena onko joku muu ajatellut samaa asiaa tai kiinnostunut siitä?